Tänään tuulee niin, että tukka lähtee päästä ja räntää tuiskaa vaakasuoraan.
Olisi NIIN helppoa vaipua synkkyyteen sohvan nurkassa...

Vaan ei meillä! Sadetakin syövereistä pilkotti pieni pää ja terhakka häntä sojotti tomerasti kaarella! Neljä ohukaista jalkaa töpötti innoissaan eteenpäin. On se vaan niin liikuttavan positiivinen tuo koirani Sylvi! AINA! Kelistä huolimatta täällä suunnalla nähtiin hihnan toisessa päässä kävelevän erään hymyilevän naisihmisen. Kyllä olisivat hulluksi mahtaneet vastaantulijat luulla, jos tuolla nyt joku olisi jossain vastaan tullut. Eipä tullut. ;) 

Kuvan koira ei liity tapaukseen, vaikka vähän Sylvin muotoinen onkin. :)